lauantai 30. maaliskuuta 2013

SUOLAISTA JA MAKEAA

Täällä ollaan taas. Konttorissa näpyttelemässä. Tulin jo aamupäivällä tekemään ryydyttäviä koulujuttuja ja nyt puuduttaa. Loppuis jo tämäkin vaihe, alkaa kyllästyttää ihan tosissaan.

Kolme tutkinnon osaa siis päällekkäisinä meneillään. Kahdesta oon saanut teoriat avattua, enää puuttuu vaivaiset itsearvioinnit. Eli suunnilleen puolet tekstiä lisää molempiin teoksiin. Juuh. Ja sitten se kolmas pentele. En jaksa edes ajatella. Lisäksi kirjalliset suunnitelmat. Näpy näpy.

Näpytysten välillä oon käynyt oikeissa töissä ja siitä mä oon tykännyt. Vauvantuoksua lastensuojelun ja perhekuntoutuksen raadollisessa ympäristössä, ah ja voih. Siellä jos missä tuntee olevansa avuksi ja omat pikkuruiset probleemat saa ihan uudenlaisen peilin. Asiat tärkeysjärjestykseen. Hei haloo.

Opiskeluihin liittyen sain kunnian sijaistaa itse kirkkoherraa rippikoululaisten aloitusviikonloppuleirillä. Leirimeininki oli rentoa ja mukavaa ja ne tyypit siellä ihan mahtavia. Sain myös suunnitella lasten ja koululaisten pääsiäiskirkkoihin saarnan tilalle draamaa, joka toteutettiin useamman henkilön voimin. Mukana loistivat vanhimmat typsykkäiseni ja yleisön seassa istuskeli loput lapsista. Esitys oli upea ja vaikuttava, vaikka itse sanonkin. Niin sanoi moni muukin.

P.S. Sauna-ajatus etenee...

tiistai 19. maaliskuuta 2013

OLISKO MAHDOLLISTA..?

Grillikatos makaa edelleen. Kyljellään, surullisen näköisenä, omenapuuhun nojaten. Omenapuukin on vintallaan ja hädin tuskin pystyssä. Pihan ainoa. Saa nähdä keikahtaako sekin reppana jossain vaiheessa.

Me ollaan sitten mietitty. Että mitä sen hökötyksen tilalle tulee. Siihenhän mahtuis aika sopivasti toi... hmmm... pihasauna.

tiistai 5. maaliskuuta 2013

ROMAHDUS

Keskellä tavallista päivää rojahtaa painava teräsrakenteinen grillikatos kyljelleen. Tosta noin vaan, ilman mitään ennakkovaroituksia. Järkyttävä näky saa kyyneleet silmiin. Kesäkeittiö on turvallaan ja vastarakennettu terassi sen ympärillä ehkä myös mäsänä. Toisaalta toi muhkea lumimäärä saattoi koitua terassilautojen pelastukseksi. Se selviää sitten lumien lähdettyä.

Onneksi kukaan ei ollut tapahtumahetkellä kotona tai ainakaan lähellä katosta. En voi olla miettimättä, että mitä jos sunnuntaisilla kymppisynttäreillä ei olisikaan ollut ohjelmassa mäenlaskua..? Kekseliäs poikalauma olisi luultavasti hyppinyt katokselta alas hankeen edellisvuotiseen tapaan temppuja tehden ja hökötys olisi taatusti kaatunut jo silloin... Ihan hirveetä.