KESÄMIELELLÄ, VESI KIELELLÄ

Kesken kaiken ajatus harhailee kesään. Pihalla on lunta metrikaupalla ja kodissa tuoksuu vielä joulu. Talvi on hädin tuskin alkanut ja meikäläinen haaveilee kesästä. Ei mitään tolkkua.

Talven ja kesän väliin on mahdutettava kevät. Kevät, joka ainakin tällä hetkellä kummittelee mielessäni ja häiritsee yöuntanikin silloin tällöin. Opiskeluun liittyvät projektit sinkoilevat tulevan kevään aikana siihen malliin, että hirvittää jo etukäteen. Mä en pidä ollenkaan keskeneräisistä tai päällekkäisistä pitkäkestoisista jutuista, ja ensi keväänä saan osakseni kumpiakin oikein roppakaupalla. Yök. Mieluiten jättäisin väliin koko kevään ja hyppäisin suoraan kesälaitumille, mieluiten sieltä missä aita on matalin. Ai miten niin mukavuudenhaluinen (tai laiska) ihminen?

Saamattomuutta ja väsymystä karkoittaakseni nostelen puntteja kuntosalilla jo kolmatta viikkoa. Ennen joulua en ehtinyt käymään salilla kuin kerran, vaan nyt kuntoilen lähes päivittäin. Josko sitä energiaa alkaisi kohta kertyä paristoihin...

Katseltiin äsken koneelta parin vuoden takaisia kuvia Turun saaristoon suuntautuneelta polkupyöräreissulta. Ja päätettiin varata heti uuden vuoden jälkeen uusi seikkailu- ja omatoimiloma ensi kesäksi Ahvenanmaalle. JEE.

Joulusta sen verran, että me tehtiin mamman kanssa maailman parhaat laatikot. Taas. Ruoka oli niin hyvää. Kalat ja mädit ja sienisalaatit ja kinkut ja rosollit ja kaikki. Namnamnamnam. Joulupukki piipahti eteisessä isoine mahoineen, muttei puhunut mitään. Hosui vain käsillään kovin ja jätti ison kasan lahjoja perässään. Tuntui olevan aika kiireinen ukkeli.

MISSÄ JOULU?

Selasin parin vuoden takaisia joulukuun kirjoituksiani. Hooh, mitä hässäkkää. Pitkiä listoja tekemättömistä tai tehdyistä asioista. Pääsin niiiin hyvin tunnelmaan. Alkoi hieman ahdistaa.

Tutkailin myös viimevuotisia ajatuksia. Tuolloin jouduin opiskelukiireiden takia karsimaan jouluvalmisteluita varsin rankalla kädellä. En jaksanut enkä ehtinyt valmistautua joulun tuloon oikeastaan millään tavalla.

Joulu saapui molemmilla kerroilla. Ja se saapuu tänäkin vuonna. Eikä sen saapumisella ole mitään yhteyttä mun valmisteluihin.

Piparin tuoksua, tonttujen juoksua,
siinäkö joulu on?

Kiirettä, huisketta, salaisuuskuisketta,
siinäkö joulu on?

Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle,
sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan.

Tähti ja kuusi, lyhtykin uusi,
siinäkö joulu on?

Lapsenko juhlaa, paljon kun tuhlaa,
siinäkö joulu on?

Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle,
sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan.

Tällä mennään. Joulua kohti.



MUKAVUUSALUEELLA?

Viimeiset päivät koulua ennen kolmen viikon joululomaa. Takkuiselta tuntuu.

Moni asia on opintoihin liittyen ihan kesken ja levällään. Koko syksy on ollut aika raskas ja varsinkin viime keväänä oli paukut vähissä. Nyt hirvittää jo etukäteen tuleva kevät ja kolme näyttötutkintoa. Että mistä löytyis aikaa ja energiaa?

Mä oon päättänyt siirtyä pois "mukavuusalueeltani" lisäenergian toivossa. Mä aion ruveta rääkkäämään itseäni jonkunlaisen kunto-ohjelman parissa ja heti huomenna hommaan kuukausikortin kuntosalille. Vähintään kolme kertaa viikossa annan punteille kyytiä ja loput "luppoajat" nostan sykettä reippaalla kävelyllä tai peräti hölkällä. No just. Ei vois vähempää kiinnostaa. Blaaaah.

Inspiraation lähteenä toimikoon rakas reippailijatyttöni, joka on tänään täysi-ikäinen. Toista yhtä reipasta ja sinnikästä tapausta en tunne - päättäessään tyyppi menee kliseisesti vaikka läpi harmaan kiven. Upea ja ihmeellinen, valoisa ja valloittava,  herkästi tulistuva ja nopeasti lauhtuva, kovapäinen ja kapinoiva, hyväsydäminen ja herkkä... Perjantaina meillä pidetään bileet. Onnea vaan.