lauantai 21. tammikuuta 2012

TÄSSÄ KÄVI NYT NÄIN

Meidän nuorempi lukiolaistyttömme, 17-vuotias seikkailijasielu, on kuukausitolkulla suunnitellut tulevan kesän lomareissua hyvän ystävänsä kanssa. Tarkoituksena olisi lähteä jonnekin eteläiseen Eurooppaan itse tienatuilla rahoilla. Me ollaan miehen kanssa tasaisin väliajoin hoettu hajamielisesti että jaa tai hmmm ottamatta sen kummemmin kantaa reissun toteutumiseen.

Kunnes tänään. Typsykkäisemme ilmoitti että nyt he muuten varaavat viikon matkan Rhodokselle, kyseessä on joku superhyperhyvä kaksi yhden hinnalla -tarjous ja paikkoja on rajoitetusti.

"Hetkinen, hetkinen..! Tehän ootte molemmat alaikäisiä, menkää vasta seuraavana kesänä kirjoitusten jälkeen, jooko? Ai että ollaan luvattu ja nyt sitten perutaan. Ja meinaatte lähteä joka tapauksessa?" No sitten meikäläinen heittää vitsinä että "Mähän voisin lähteä mukaan!" Mies siihen että "Eikun mä voisin lähteä!" Yhdestä suusta taidettiin tokaista että "Mitä jos lähettäis molemmat..?"

Niin siinä sitten kävi että näpyteltiin tarvittavat tiedot koneelle ja maksettiin varausmaksu nettipankissa. Kaikki tapahtui puolen tunnin sisällä. Tosta noin vaan. Naputinap ja klik-klik. Kiitos varauksesta ja hyvää matkaa. Voihan iik. Eikun JEEEEEEE!!!!!

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

LOMA LOPPUU

Mä vietin tästä kolme viikkoa kestäneestä vapaastani ehkä puolet yöpuvussa. Kävin pari kertaa työpaikallakin yöpaidan helma takin alta vilkkuen. Ei siellä kylläkään muita ollut silloin, joten no hätä.

Mä oon levännyt ja nautiskellut tekemättömyydestä. Nukkunut niin pitkään kuin on nukuttanut ja noussut hitaasti uuteen päivään. Sitten mä oon ottanut varmaan joka päivä pienet päivänokoset jossain päin taloa. Mä oon levännyt niin, että ihan väsyttää ja kyllästyttää koko touhu. Arki vois jo alkaa.

Eskarissa, alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa alkaa huomenna uusi lukukausi ja mun koulu starttaa kevätkauteen tiistaina. Whaaat? Kevätkauteen???

Ennen kevättä täytyy kai selvitä talvesta, joka vasta aloittelee. Maassa on parin päivän ajan ollut valkea peite ja lämpötila on pudonnut miinukselle. Polkupyörään hommattiin nastarengas (yhdellä kuulemma pärjää...) ja pyöräilykypäräkin löytyi. Täytyy muistaa ottaa villamyssy mukaan suojaksi satulan päälle, ettei takapuoli jäädy penkkiin kiinni. Ja lukkosula olis varmaankin hyvä pitää mukana, kun talvinen polkupyöräseikkailu juna-aseman ja koulun välillä alkaa.

Energiaa on ladattu ja sitä tuntuu olevan. Akut on täynnä. Olo on kuin varsalla ennen laitumelle menoa. Oudon ihana pirinä ja surina sisuksissa. Tästä taitaa tulla hyvä vuosi. Heissulivei.

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

HYVÄÄ KOHTI

Uusi vuosi, uusi aika. Riittämättömyys, saamattomuus ja mukavuudenhalu. Päätökset, lupaukset ja ryhdistäytymiset. Uudenlainen elämä? Jälleen kerran.

Tänä vuonna opettelen painamaan jarrua. Ja toisaalta lisäämään vauhtia. Huomaan helmihetket ja hidastan, annan aikaa kohtaamisille, pysähdyn. Lasken rimaa, lopetan vatvomisen ja tyydyn vähempään. Keskityn olennaiseen ja luovun tarpeettomasta - jyvät akanoista, you know?

Opettelen tunnistamaan omia kasvunpaikkojani ja kipukohtiani. Annan anteeksi kaikille, myös itselleni. Ymmärrän arvoni ja merkitykseni, ainutlaatuisuuteni kaikessa epätäydellisyydessään.

Melko mahtipontista meinailua.

Eilen puhuttiin paljon lasten kasvamisesta ja aikuistumisesta, ikääntymisestä ja siihen liittyvästä luopumisesta, elämästä yleensä. Ja siitä, miten tärkeää on tehdä asioita, jotka ovat merkittäviä myös omasta näkökulmasta. Asioita, joilla on väliä.